Jossain pohjoisessa
Rakkauskomedia ihmisistä pienessä pohjoisessa kylässä
rakkauden ratkaisemattomien kysymysten äärellä

Teatteri Musta Aukon esittämä Jossain pohjoisessa kertoo yhdeksän toinen toistaan tragikoomisempaa tarinaa rakkaudesta pienessä Melkeinkylässä jossain päin pohjoista.
Kylän asukkaat kokevat lyhyitä, mutta sitäkin maagisempia hetkiä, joissa löydetään yllättäviä rakkauden kohteita, päädytään odottamattomiin kohtaamisiin, ollaan väärään aikaan oikeassa paikassa, rakkaus on jo ehtinyt kuihtua tai ei osata sanoa kolmea niin vaikeaa sanaa: ”Minä tykkään sinusta”.
Näytelmän esityskausi 22.2.-5.4.2025.
Suositusikä 12 vuotta. Näytelmän kesto väliaikoineen n. 2 h 45 min.
Lipun hinta 25 €.
Alennusryhmien liput (opiskelijat, eläkeläiset) 20 €.
Rooleissa:
Pete / Sasu: Petri Partanen
Jannika: Sanna Sundholm
Inari / Patrik: Mikko Laakso
Säde: Sari Muurinen
Jaska / Mies: Jouni Vilén
Sandra: Tiina Nieminen
Tarjoilija / Mari: Asta Vuori
Malva: Saija Larsson / Iina Saarinen
Aili: Laura Salminen / Tiina Nieminen
Lennart / Peetu: Ville Pulkki
Tiina: Sari Muurinen / Sanna Sundholm
Salli: Iina Saarinen
Unelma: Laura Salminen
Susanna: Sari Muurinen
Reetta: Saija Larsson
Käsikirjoitus: John Cariani
Suomennos ja dramatisointi: Tommi Kainulainen
Ohjaus: Minttu-Maaria Makkonen
Tuotanto: Ville Pulkki, Iina Saarinen, Sanna Sundholm
Visuaalinen suunnittelu: Maie Mei
Valosuunnittelu: Mika Natunen
Musiikin sävellys ja toteutus: Ville Pulkki
Esityksissä kuullaan aitoja revontuliääniä ja pakkasen pauketta.
Olemme tehneet yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa ja Jossain pohjoisessa -näytelmässä kuullaan aitoja revontulten ääniä ja pakkasen pauketta.
Monet ihmiset kertovat kuulevansa revontuliääniä, kuten rätinää ja huminaa. Tämä on ollut pitkään dilemma, koska revontulet ovat niin korkealla, että äänet eivät voi sieltä kuulua. Tuore tutkimustulos Aalto-yliopistosta on se, että äänet kuuluvat 30-100 metrin korkeudessa olevasta inversiokerroksesta, jossa syntyy sähköpurkauksia. Ilmiötä edesauttaa voimakkaat lämpötilan muutokset eri korkeuksilla, sekä revontulista säteilevät varatut hiukkaset.
John Carianin näytelmässä jokaisen näytöksen lopussa näkyvät revontulet, ja kuullaan aitoja revontuliääniä. Emeritusprofessori Unto Laine on luovuttanut Teatteri Musta Aukon käyttöön luonnosta äänitettyjä revontuliääniä, ja niistä on rakennettu äänimaisema näytelmää varten. Nykytietämyksen valossa revontuliäänet ovat sama ilmiö, kuin on kovalla pakkasella joskus kuultavat napsahdukset. Näytelmän väliajalla soitetaan äänimaisemaa, jossa on käytetty YLE:n arkistoista saatua luonnosta äänitettyä pakkasen pauketta.